Ajatuksiani

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kasvaneet uhat vaativat toimia.

Suomen asema idän ja lännen välissä on opettanut meille aikojen saatossa diplomatiaa, mutta selkä notkolla on turha kumarrella. Suomen NATO-jäsenyys ei tarkoita vapaalippua.

 

Maanpuolustustahto ja -asenne on säilytettävä korkeana

  • Ulkoisia turvallisuusuhkia varten meillä on oltava vahva oma armeija ja yleinen asepalvelus. Riittävät panostukset maanpuolustukseen luovat vakautta konfliktiherkässä maailmassa. Materiaalin lisäksi tarvitaan riittävästi upseereita, varusmiehiä ja muuta henkilökuntaa, sekä oikeanlaisia päätöksiä
 

Kansainvälinen kriisinhallinta kehittää valmiuksiamme

  • Suomen pitkäaikainen osallistuminen kansainvälisiin siviili- sekä sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin on osa diplomatiaa, mutta myös sisäistä turvallisuutta, kun vaikutamme kohdemaassa ihmisten turvallisuuteen läsnäolollamme. Suomi on kokoaan suurempi ja erittäin arvostettu toimija maailmalla. Kansainväliset operaatiot ja harjoitukset ovat luoneet  käytännön pohjaa tiivistyvälle NATO-yhteistyölle ja -jäsenyydelle.
 

Sisäinen turvallisuus takaa vakaat olot

  • Poliiseja tarvitaan lisää. Tämän hetken resurssipula pidentää tutkinta-aikoja ja heikentää turvallisuutta. Maailma globalisoituu ja se vaikuttaa myös rikollisuuteen. Tähän muutokseen on vastattava riittävällä resurssilla.
  • Sisäiseen turvallisuuteen liittyen, rikoksia tekevien turvapaikanhakijoiden kohdalla on oltava jämäkkänä ja toimeenpantava matalalla kynnyksellä palautuspäätös. Turvapaikanhakijan on sopeuduttava ja tie töihin käy riittävän kielenoppimisen kautta.
 

Pelastustoimen on oltava lähellä ja läsnä arjen turvana

  • Pelastustoimi on turvallisuusviranomainen, joka toimii 24/7 lähimpänä ihmisten arkea – yllättävän hädän hetkellä. Pelastustoimintaa tuotetaan ammattilaisten ja sopimuspalokunnissa toimivien yhteistyöllä. Molempien resursseja tehokkaasti käyttämällä saavutetaan veronmaksajien kannalta paras lopputulos. Malleja on monenlaisia ja toimiva malli pitää rakentaa aina tunnistettujen riskien mukaisesti kustannusvaikuttavasti. Pelastustoimen rahoitus siirtyi valtiolle muodostaen noin kahden prosentin osuuden hyvinvointialueen yleiskatteellisesta rahoituksesta. Osuutta ei ole korvamerkitty, joten on pidettävä erityistä huolta siitä, että rahoitus on riittävä. Määräytymisperusteita on myös valtakunnan tasolla seurattava ja päivitettävä tarvittaessa. Pelastajapulaan on myös vastattava lisäämällä rahaa koulutukseen.
 

Omavaraisuus ja huoltovarmuus kasvattavat kestokykyä

  • Turvallisuutta on riittävän omavaraisuuden ja huoltovarmuuden ylläpitäminen ruoan- ja energiantuotannossa. Kotimaisen energiaturpeen käyttö on ollut viime vuosina järjetöntä veivaamista – tuhotaan kalusto ja vielä käytetään yhteiskunnan varoja siihen. Turvetta tarvitaan paljon muuhunkin kuin polttamiseen, nyt ja tulevaisuudessa – kuivikkeet, kasvualustat ja aktiivihiili. Vaikka poltto hallitusti väheneekin jatkossa ja turpeen jalostusarvo nousee, niin edelleen pääosin samoilla koneilla turvetta nostetaan muuhunkin käyttöön. Pidetään huoli siitä, että valtio-omisteinen Neova investoi Suomeen toisenkin aktiivihiilitehtaan ja mahdollisen biostimulanttitehtaan. Ei voi olla niin, että naapurissa on valtio-omisteisenkin yhtiön mielestä paremmat olosuhteet tehtaalle kuin kotimaassa. Tuottajille on annettava riittävän pitkä näkymä tulevaisuuteen ja muutoksen on oltava hallittua.
 

Työpaikkoja riittää, mutta niin riittää myös työttömiä. Tästä seuraa kohtaanto-ongelma, joka on laitettava kuntoon. Työnteon tulee aina olla kannattavampaa kuin kotona lorviminen.

Työtä tekemällä kansalainen saa rahan lisäksi sosiaalista pääomaa, mutta ennen kaikkea hän on mukana turvaamassa yhteiskuntamme palveluita.

 

Yrittäjä on ykkönen

  • Kevytyrittäjäksi ryhtymisen kaikki esteet on poistettava. Mahdollistetaan ennemmin kaikki yrittäminen. Yhteisöverotusta on kevennettävä hallitusti, jotta investoinnit lisääntyvät ja työllisyys kasvaa. Paikallinen sopiminen ennen isoja ja jäykkiä sopimuksia: pöydän molemmilla puolilla on joustettava tilanteen vaatiessa.

 

Kannustinloukuille kyytiä

  • Porrastettu ja lyhyempi ansiosidonnainen tasapuolisesti kaikille työssäkäyville, koska kaikki työssäkäyvät ja työnantajat sen suurimmaksi osaksi rahoittavatkin. Työn tekemisen verotusta on kevennettävä. Tulorajojen nosto edelleen opintotuen saajille vuoden 2023 tasosta, kunhan opinnot pysyvät aikataulussa. Viimeaikaiset tulorajojen nostot ovat olleet ehdottomasti oikeansuuntaisia.

 

Työnteon moraali kuntoon

  • Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi. Nykypäivänä puo, tuoli ja karkkipussi. Suomalainen sisu on voimavara, joka meillä on aina ollut. Keskitytään sellaisen työn tekemiseen ja siihen kannustamiseen, joka suuren yleisön mielestä ei ole ajan haaskausta. Hallintohimmeleiden ja puuhastelun tukeminen on ajan haaskausta. Todista, että olen väärässä!
Suomi kilpailee globaalissa maailmassa, mutta silti kouramme meinaa juuttua byrokratian rattaiden väliin.

Maamme tarvitsee ulkomaista pääomaa kasvun vauhdittamiseksi. Samalla on pidettävä huoli omasta ruuantuotannosta, metsäteollisuudesta sekä energia-, liikenne-, jäte, ja vesihuollon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Tarjoamme maailman parhaimmat olosuhteet yhteiskunnassamme infrastuktuurin osalta, joten muutkin houkuttelevuutta lisäävät asiat on saatava kuntoon.

 

 

Verotus kannustavaksi ja reiluksi!

  • Maastapoistumisvero, taloudellisen työnantajan lainsäädäntömuutos ja muut ulkomaista rahaa täältä pois työntävät uudistukset joutaa heittää romukoppaan välittömästi.
 

TKI on avainasemassa seuraavaan kasvuloikkaan

  • Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen tavoitetasosta, neljä prosenttia BKT:sta on pidettävä kiinni, jotta korkea jalostus ja kehitys säilyy kotimaisissa käsissä.
 

Paikallinen edunvalvonta onnistuu ainoastaan yhteistyössä

  • Koko kolmen maakunnan alueen elinkeinopolitiikan ja liikennejärjestelmien osalta meidän on tehtävä enemmän yhteistyötä, koska ongelmat ovat pääosin yhteisiä ja yhdessä olemme vahvempia. Vaalipiirin kansanedustajien on asetuttava paikallisen nokittelun yläpuolelle ja ajateltava koko alueen kehitystä.
 

Suomen vihreästä kullasta päättäminen tulee pitää omissa käsissä

  • Me itse päätämme metsiemme käytöstä! Nykypäivän klikkiotsikot metsien kasvun hidastumisesta panevat mielen apeaksi. Kuitenkin edelleen puun määrä kasvaa Suomessa vuosi vuodelta samaan aikaan, kun huippuunsa viritetty metsäteollisuus toimii yhtenä viennin veturina suomalaisten hyvinvoinnin eteen. Mutta kuten usein: vale, emävale – tilasto. Suomi on sitoutunut hiilineutraaliksi jo huomattavasti nopeammalla aikataululla kuin monet muut. Metsiemme suuri määrä suhteessa muihin verrokkimaihin hiilinielujen laskennassa on aivan omaa luokkaansa ja on mahdollistanut Suomen tavoitella tiukempaa aikataulua hiilineutraaliudessa. Ei töpeksitä liian kunnianhimoisilla tavoitteilla metsäteollisuuttamme pois Suomesta. Viimeaikoina Suomen suurimmat investoinnit ovat olleet juurikin metsäteollisuuden investointeja.
 

Suomesta järkevän energiantuotannon esimerkkimaa maailmalle

  • Tehdään siirtymää puhtaampiin tuotantotapoihin järkevästi ja pidetään kotimaiset huoltovarmuuspolttoaineet mukana paletissa riittävän pitkään. Olkiluoto 3 ja Pyhäjoki on saatettava valmiiksi.
  • Vety on tulevaisuutta, mutta ennen sen läpimurtoa meillä on oltava valtava määrä ylimääräistä uusiutuvaa sähköntuotantoa. Merituulivoimalla voimme lähes tuplata sähköntuotantokapasiteettimme. Sen rinnalla on mahdollistettava, lähes omavaraisena ruoantuotannon maana, maatalouden sivuvirtojen hyödyntäminen biokaasun muodossa. Suomesta löytyy osaaminen ja tekniikka kaikkeen tähän. 
  • Näillä keinoilla pääsemme yhdistämään sähkön, lämmön, liikenteen ja maatalouden energiat. Samalla fossiiliset päästöt vähenevät, energianvarastointi ja säätövoima lisääntyy ja energiantuotanto hajautuu järkevällä tavalla. Tämä luo myös pohjaa ja mahdollisuuksia vedyn ja synteettisen metaanin läpimurrolle. Tämä tie lisää energialiiketoimintaa Suomessa, lisää teknologiateollisuutemme vientiä ja houkuttelee myös energiaintensiivisen teollisuuden investointeja Suomeen.
 

Uudet hyvinvointialueet ovat täällä, mutta sosiaali- ja terveyspalveluiden perusongelmia ei ole ratkaistu.

Työmarkkinariitojen sijaan parempaa työhyvinvointia

  • Sosiaali- ja terveysalasta on tehtävä nykyistä houkuttelevampi uravaihtoehto. Taannoinen työmarkkinariita alalla ei ollut omiaan lisäämään alan houkuttelevuutta. Työhyvinvointia ja johtamista parantamalla ja työntekijää yksilönä kohtelemalla saavutetaan huomattavasti parempi lopputulos.

Julkiset hankinnat on tehtävä reiluilla kilpailuilla

  • Julkiset hankinnat syyniin. Sidosyksikköhankinnat eivät ole vapaata kilpailua, eikä välttämättä se halvin vaihtoehto tehdä hankintoja. Aina pitäisi selvittää myös oikea markkinahinta. Onnistunut kilpailutus parantaa laatua ja pitää veronmaksajan kukkaron pulskana.

Kaikki terveysalan toimijat mukaan yrityksistä ja järjestöistä lähtien

  • Järjestöt ja yritykset mukaan tasavertaisina toimijoina tuottamaan palveluketjuihin palveluita. Terve kilpailu kannustaa kehittämään toimintaa ja näyttämään, miten hommat hoidetaan.

Suomi on toistaiseksi entinen Pisa tutkimusten kärkimaa. Mutta vain toistaiseksi.

Tasavertaiset lähtökohdat opinpolulle

  • Pidennetään oppivelvollisuutta, mutta toisesta päästä. Lapsista ja nuorista on otettava kiinni jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Varhaiskasvatuksen työntekijäpula vaatii välittömiä toimia erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös maakunnissa.

 

Kohtaanto-ongelma on ratkaistava koulutuksen turvin

  • Koulutuspaikkoja sinne minne käsiä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Puuhastelu- ja muiden kiintiötutkintojen sijaan dynaaminen suhtautuminen koulutuspaikkojen määriin.

 

Opetuksessa voi joskus palata perusasioiden äärelle

  • Inkluusiosta – jokaisen oppilaan oikeudesta päästä opetuksen piiriin tavallisessa koululuokassa – on tullut kirosana, vaikka alkuperäinen idea on ollut hyvä. Lasten ja nuorten on saatava tarvitsemansa tuki ja jos se ei onnistu inkluusion avulla, on oltava myös vaihtoehtona palata vanhaan eriytettyyn malliin, jonka avulla muiden oppimisrauha saadaan turvattua.

 

Terapiatakuu voimaan

  • Tämä koskee myös kaikenikäisiä, mutta eritoten koulujen arjessa on pidettävä huoli siitä, etteivät tukipalvelut eriydy entisestään sote-uudistuksen temmellyksessä, kun opiskeluhuollon työntekijöiden työnantaja muuttuu kunnallisesta hyvinvointialueeksi. Koulupsykologit ja -kuraattorit kuuluvat kouluun!

 

Kaikki lähtee kotoa – tukea kasvatukseen

  • Meillä on erinomaisia ammattilaisia työskentelemässä lastemme oppimisen parissa. Kotien, koulujen ja perhekeskustoimintojen yhteistyöllä tulee kehittää myös vanhempien osaamista oppimista tukevassa kasvatuksessa. Koulu ja opettajat eivät siihen yksinään pysty, jos tuki perheiltä puuttuu. Kasvatusvastuu on kotona.